sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Camino Portugues... 11. ja viimeinen päivä

Tässä sitä nyt ollaan: vain 25 kilsaa jäljellä!
Padronista Santiago de Compostelaan vievä reitti tuntuu kilometreissä lyhyeltä, mutta sen varrella näkymät vaihtuvat siinä määrin, että tästä päivästä on tulossa pitkä.

Toisaalta askel kiiruhtaa kohti pitkään tavoiteltua päämäärää, toisaalta haikeus vaelluksen loppumisesta hidastaa astuntaa.

Padronin jälkeen taival kiemurtelee muutaman kivisen kylän halki, kunnes avautuu kohti pohjoista.



Kuljetaan pellonlaitaa ja paljon myös ihan asfalttiteitä.
Tässä kannustava paalu, jossa on jäljellä alle 10 kilometriä! Haa!










Tämä risti tien pielessä poikkeaa kaikista niistä sadoista risteistä, jotka nököttävät Caminoiden varrella: tämä on vanhin Calicialainen Camino-opas.
Kun tämän näkee, tietää olevansa oikealla tiellä.






Camino kulkee kylien ja kirkkojen kautta. Välillä asutus lisääntyy niin, että luulee olevansa jo perillä. Mutta sitten taas sukelletaan metsään.

Juuri ennen Santiagoa kivutaan Monte Agron mäelle. Sieltä jo melkein näkee katedraalin tornit... mutta oikeasti ei.
Tässä kuvassa on metsäpalon savut Caminolta länteen.

Monte Agronilta laskeutumisen jälkeen kivutaan uudestaan, mutta nyt suoraan Santiagon keskustaan. Sairaalan ohittava mäki tuntuu kohtuuttoman jyrkältä, ja se onkin viimeinen kilvoitus ennen päämäärää.


Praza Obradoirolle ja katedraalille saavutaan mukavasti Alamedan puiston kautta.
Täällä ei enää ole keltaisia nuolia tai simpukoita, jotka näyttäisivät oikean tien... perillä ollaan!!




Botafumeiron sytyttäminen ja keinuttaminen katedraalin korkeuksissa on juhlava päätös hienolle vaellukselle.

Katedraalissa on pyhiinvaeltajille tarkoitettu jumalanpalvelus joka päivä klo 12.
Jos haluaa edes jonkinlaisen istumapaikan, on hyvä mennä ajoissa.

Ja jos haluaa tehdä katedraalissa perinteisen kierroksen, eli kumartaa kryptassa Pyhän Jaakon jäännöksille, kivuta alttarin taakse halaamaan samaisen hepun patsasta jne, on varauduttava ruuhkaan.
Vaeltajien lisäksi paikalla on aina runsaasti myös turisteja, joista on hirveän jännittävää nähdä oikeita pyhiinvaeltajia.









Oficina de Peregrinosta saa todistuksen, joka tekee synnittömäksi. Ainakin hetkeksi...


Takana on 250 kilometriä halki pohjoisen Portugalin ja ihanaisen Galician. Takki ja mieli ovat tyhjät... on iloa turvallisesta perille pääsystä ja on surua seikkailun loppumisesta.

Santiagossa saa hyvin kulumaan muutaman päivän. Kaupunki on täynnä eritasoista majoitusta, ravintoloita, tapasbaareja ja pubeja.

Ja tietenkin vaeltajia ympäri maailman.
Olet omiesi joukossa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti