Mitä olen oppinut Caminoilla (tähän asti) vol 2

1. Korvatulpat.

Albergue Brasil

Korvatulpat ovat ihmisen paras ystävä. Kun olet taivaltanut hikiset 30 kilometriä vähintäänkin kumpuilevassa maastossa, juonut puoli pulloa punkkua illallisella ja kömmit puolitiedottomana
makuupussiisi, niin luulisi unen tulevan.
Vaan ei tule, koska ihan kuulomatkan päässä viisitoista erinomaisella hapenottokyvyllä varustettua kanssavaeltajaa virittelee kitapurjeitaan kakofoniseen yölliseen konserttiin. Korvatulpat ovat ihmisen paras ystävä!

Bonusvinkki: opettele laittamaan ne oikein korviisi.


2. Hakaneulat.
Unohda pyykkipojat. Caminolla olen nähnyt tienposkessa paitoja, sukkia ja yhdet rintsikat, jotka oli hyväuskoisesti ripustettu reppuun kuivumaan pyykkipojilla. Saksalainen vanhempi rouva oli kyllä terveen punakka, kun sai rintsikkansa takaisin...

Hakaneuloilla ripustat kosteahkot sukkasi turvallisesti reppusi auringon puoleiselle sivulle heilumaan. Hakaneuloilla sinetöit pyykkisi alberguen yhteiselle pyykkinarulle.
Hakaneuloilla puhkot rakot kintuistasi (tosi hankalaa pyykkipojilla!).
Puoli tusinaa tukevaa hakaneulaa osoittaa sinun olevan pyhiinvaelluksen pro.

Pamplona

3. Callos = sisämykset.
Tämä on elintärkeä tieto, kun tavailee ruokalistaa paikallisella kielellä. Vallankin Portugalin iki-ihanalla maaseudulla. Tosi moni herkullinen, perinteinen ja ravitseva pataruoka pitää sisällään sisälmyksiä.
Jos pidät niistä, no problem.
Jos taas et halua lautasellesi mahalaukun palasia, suolen pätkiä tai jotain, jolle et edes tiedä nimeä, muista sana callos. Trust me.



4. Kengännauhat.
Et suinsurminkaan halua joutua eroon omista vaelluskengistäsi, otaksun. Joissain albergueissa kengät tulee jättää ovenpieleen yhteiseen telineeseen. Siinä niitä sitten on

Buutsit vaihteeksi Isojärvellä

kymmeniä rivissä, monet toistensa näköisiä. Jos sinulla on pokkaa, salakuljetat omasi tietenkin sänkysi, tai tyynysi, alle pimeyden laskeuduttua.
Jos se on mahdotonta, voit yrittää turvata kenkäsi sitomalla ne nauhoilla toisiinsa. Silloin aamuhämärissä kenkiäsi hamuava vieras joutuu ainakin hetken miettimään sitä, ovatko kengät hänen omansa, kun ovat niin oudosti sidotut.

Ja niin, jos kaikki noudattavat tätä neuvoani, se kumoaa itsensä... pahus!

Lisää Caminoilla oppimaani seuraa mahdollisesti myöhemmin...