tiistai 7. kesäkuuta 2016

Loma Roomassa: secondo kävely

Tämä pieni salainen puisto keskellä Roomaa on todellinen löytö!

Villa Aldobrandinin puisto kohoaa kymmenisen metriä katutasosta, joten tarjolla on mukava näköala.

Käynti puistoon on Via Mazzarinon kautta.
Maisema avautuu länteen kohti Altare della Patriaa ja Fori Imperialia.

Iso valkoinen vasemmalla on ns. kermakakku, jonka pariin palaamme joskus myöhemmin.



Rooman keskusta on tiiviisti rakennettu ja se pursuaa omituisia rakenneratkaisuja.

Tuollainen kattoterassisyteemi on kyllä aika huima!

Puistoon näkyy myös viipale Via XXIV Maggiota.

Torni taustalla kuuluu Palazzo del Quirinalelle. Se oli ammoin paavin asumus, mutta nykyään Italian presidentin.

Pizza Berlusconi ei asunut siellä, sillä hän oli "vain" pääministeri.



Onkohan tuo onneton auto ollut väärin pysäköitynä?

Ja mitä ihmettä väärinpysäköinti tarkoittaa Roomassa?


Ei hassumpi meininki.

Kelpaa siinä nyt hymyillä, kun on päässyt isoon kaupunkiin.

Villa Aldobrandinin puistossa on suihkulähde ja useita ammattimaisesti poseeraavia päättömiä patsaita.

Siellä on myös isoja puita ja penkkejä niiden katveessa.

Mukavia penkkejä, varjostavia puita.

Muista tämä, kun olet Roomassa helteen kourissa.










Rooma on siitäkin hieno kaupunki, että sen vesijohtovesi on täysin juotavaa. Ja hyvänmakuista.

Siksipä tässäkin puistossa on juomalähde.

Kun sormella tukki tuon vesinoron alhaalta, nousee tuosta kuonon päältä juotava vesisuihku.

















Ja sitten kadulle. Ja sen huikeisiin näkymiin.

Vaikea sanoa, mitä kaikkea tälle kujalle on rakennettu.

Ja milloin.






Mitä kokkaa kotikokki tämä essu päällään?

Arvauksia, kuten myös varmoja tietoja, otetaan vastaan.






Piazza Minervalla on Berninin norsupatsas (1667), jonka selässä on egyptiläinen obeliski (n. 500 ekr).

Patsasta kutsutaan Minervan rääpäleeksi (Pulcino della Minerva) varmaankin obeliskin koon takia.
Vaan jätetään rääpäleet sikseen, ja astutaan isojen asioiden äärelle.

Pantheon on minulle Rooman ykköskohde.

Tämä kirkko perustettiin 2000 vuotta sitten, jolloin se omistettiin kaikille jumalille.

Pantheonin on pelastanut se, että siitä tehtiin kristitty kirkko jo antiikin aikana.












Pantheonin suurin ihme on sen katto, joka on maailman suurin raudoittamattomasta betonista tehty kupoli.

Keskellä kupolia on Oculus, eli kahdeksanmetrinen aukko taivaalle
(Dan Brown sai tästä paljon irti).

Oculus on siis oikea reikä, ja kun se näin aurinkoisella säällä on ihan hieno, on kuulemma todella upeata nähdä paikka sateella.

Pantheonin kupoli on isompi, kuin Pietarin kirkon, mikä 2000 vuotta sitten on ollut uskomaton saavutus.

Alunperin nuo kupolin kasettirakennelmat olivat kullattuja, mutta joku paavi/keisari tarvitsi sen kullan johonkin muualle.
Ketku!

Pantheoniin on haudattu suurmiehiä, kuten pari Italian kuningasta ja tietenkin renessanssimestari Raffaello.
Hämmentävä tieto: kirkon lattia on pääosin alkuperäinen.

Se on 2000 vuotta ottanut vastaan sateet ja miljoonat kenkäparit!


Myös minun askeleeni.






Tämän kaiken jälkeen olemme varmasti ansainneet Papa Francescon lempeän hymyn.


Me kaikki.







Ciao tältä erää!
Palataan Roomaan vielä myöhemmin.

6 kommenttia:

  1. Olipa hauska taas käväistä kanssasi Roomassa! Hienot kuvat & kiva teksti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve! Kiva, että pysyt messissä. Roomasta on vaikea ottaa huonoja kuvia :)

      t. Tiina

      Poista
  2. Tuo puisto on ehdottomasti pistettävä korvan taa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Katariina H! Kiitos viestistäsi. Tuo puisto ei todella ole Rooman kuuluisin, mutta kyllä piipahduksen väärti. Vallankin jos helle, liikenne ja meteli alkaa kypsyttää.

      t. Tiina

      Poista
  3. Onpa kiva palauttaa mieleen Rooman tunnelmia! Olen ennenkin törmännyt blogiisi ja tykännyt. Mukavaa matkaa!

    VastaaPoista
  4. Tervehdys Kirjolaukka! Kiitos palauteestasi ja tervetuloa toistekin törmäilemään :)
    t. Tiina

    VastaaPoista