Rukan sumuinen Pyhän Jyssäys

 

Rukan Pyhän Jyssäys on virallisesti seitsenkilometrinen reitti. Me onnekkaat pääsimme matkaan suoraan vuokramökin pihasta, joten meille se oli arviolta kilometrin lyhyempi. Kiersimme Jyssäyksen suositusten mukaisesti myötäpäivään.

Tällä kertaa retkiseurue olikin isompi, sillä mukana oli vähän päälle nelikuinen ensikertalainen vanhempineen. Neiti retkeili turvallisesti äitinsä "kainalossa". Tosin emme olleet aivan varmoja kuinka kauan hän viihtyisi patikoimassa. Tämä oli ikäänkuin kenraalinharjoitus seuraaville Rukan retkille.

Kuljimme mökkien keskellä vain pienen hetken ja sitten pääsimme metsään. Reitti on hyvin merkitty, mutta saa kyllä olla aika toope, jos tuosta eksyy.

Vain muutaman hikisen nousun jälkeen maisema avautui kohti länttä. Sää oli aika tuhruinen ja sadetta lupaileva, mutta horisontti sentään melkein näkyi.

Tästä eteenpäin Pyhän Jyssäys jatkui sorastettuna. Toisaalta harmitti pehmeän metsänpohjan katoaminen jalkain alta, toisaalta ymmärsi paljon kuljetun väylän ehostamisen. 

Paikoin sorastus oli korvannut pitkokset ja sellainen vie kyllä retkestä tunnelmaa. 

Onneksi muutamissa kohdin pääsimme puupolullekin.

Kosteasta kelistä nauttivat suokukka, ruohokanukka ja runsaasti kukkiva hilla... suomuurain... lakka.

Pienen Pyhävaaran kota oli juuri oikeassa kohdassa. Seurueen nuorin nautti huoltotauosta ja aikuiset paistoivat makkaraa. 

Pikkuinen näki kodassa ensimmäistä kertaa avotulta ja oli aivan lumoutunut. Se oli hyvä merkki. Noinkohan saamme hänestä myöhemminkin retkiseuraa?

Vietimme kodassa hyvän tovin ja sillävälin keli oli muuttunut entistä kosteammaksi. Sumu oli vallannut maiseman. Niinpä Pikku Pyhävaaran ansiokkaalta näköalatasanteelta ei nähnyt juurikaan mitään.

Paluumatka oli miltei kokonaan alamäkeä. Tämä lienee yksi syy siihen, että Pyhän Jyssäys kannattaa kiertää myötäpäivään. 

Sileäksi tallattua sorapolkua oli joutuisaa kulkea. Alamäki vei mennessään.

Kun metsäpolku muuttui soratieksi olimme jo ihan lähellä mökkiämme. Just tässäkohdin alkoi sataa kunnolla, mutta me kaikki olimme omalla tavallamme suojassa sateelta.

Rukan Pyhän Jyssäys oli hauska pieni retki kauniiseen metsään. Maisemia ei juuri näkynyt, mutta kaiken korvasi pienen retkeilijän viihtyminen askelten tahdissa. Tästä oli hyvä jatkaa.