Mallorca 13: Lenkki Port de Sóllerin ympäristössä

 

Huhtikuun puolivälissä suuntasimme jälleen kerran Mallorcan mukaville poluille. Majapaikkanamme oli taas Port de Sóller, josta on kohtalaisen helppoa lähteä kävelyille.

Viikon ensimmäinen retki vei meidät noin 15-kilometriselle lenkille Port de Sóllerin lähimaastoon. Tänään selvisimme siis kävelystämme ilman takseja tai muita vempeleitä.

Kävelimme aluksi aamuista rantabulevardia kunnes yhytimme oikeaan suuntaan vievän tien ( Cami del Camp de sa Mar ).

Tämä oli meille tuttua seutua ja pian saavutimmekin jo merkityn GR 221-reitin opasteen. Aluksi suuntamme oli kohti Muletaa ja Deiàa. 

Kiersimme kiemuramme siis vastapäivään.

Seudulle ominaisesti edessämme oli ylämäki. Kivipolku nousi välillä jyrkästi ja sitten vielä hieman jyrkemmin. Välillä nousua helpottivat serpentiinikäännökset. Reippaan päivän reipas aloitus.

Opastolpat auttoivat pysymään oikealla polulla.

Näköalapaikalla oli yllättäen hieman ruuhkaa joten ehdin joutessani ottaa muutaman kuvan reitin kukkasista.

Port de Sóllerin suojaisa lahti näytti tästä kuvakulmasta aivan järveltä.

Maiseman ihailun jälkeen meidän ylämäkemme senkun jatkui.

Ylämäen taittuessa vastassa oli kahvila joka on ollut aina kiinni kun olemme tulleet sen portille. Niin myös nyt. Arvasimme että näin kävisi joten ei tuo meitä juurikaan haitannut.

Reitin viereiselle nurmelle oli istutettu useita kaktuksia. Eikös niitä meilläkin lykätä tuolla tavoin kukkapurkkiin juurtumaan?

Pidimme polun varressa pienen huilitauon. Välillä oli hyvä istuskella.

Retkemme kulki ikivanhojen oliivipuiden katveessa. Jotkut niistä olivat aikamoisia mörköjä. Hämmentävästi nuo kivettyneen näköiset puut työnsivät innolla uusia lehtiä.

Muutaman kivikkoisen mutkan jälkeen lähes tasaisella kulkevaa leveää soratietä oli helppo taivaltaa.

Koska kuljimme  pitkänmatkalaisten GR-reittiä oli maastossa aika paljon myös isompia reppuja kantavia vaeltajia.

Soratien jälkeen kuljimme hetken autotien laitaa. Täältä avautui maisema Cala de Deiàn suuntaan. Tuollakin taivaltaisimme viikon aikana.

Onneksi asfalttitietä ei ollut kovin pitkälti.

Tien varressa oli varoitustaulu vuosittaisesta pyöräilykisasta. Se ajettiin samana päivänä kun poistuimme saarelta ja monessa kohdin oli tiesulkuja suojaamassa kilpailijoiden taivalta.

Me suuntasimme seuraavaksi Son Micon kahvilaan sitruunamarenki-piiraalle. Tuo mainio taukopaikka löytyi pienen mäen päältä.

Son Mico pelastaa monien taivaltajien päivän herkullisilla piirailla ja juomilla. Me istuimme yhteen monista ulkopöydistä herkkujemme kanssa ( kahvi, cocis ja kaksi palaa sitruunamarenki-piirasta yht. 15 euroa, vain käteismaksu ).

Mukavan istuskelun jälkeen jatkoimme retkeä Son Micon alapuolella olevan Corazon-hotellin pihan poikki. Täältä lähti seuraava osuus kohti Sólleria ja Port de Sólleria.

Hotellin takapihan jälkeen kuljettiin kivisiä ja miltei umpeen kasvaneita polkuja kunnes saavutettiin laveampi väylä. Välillä reitti muuttui taas kivipoluksi. Tämä oli ns. Son Salesin polkua.

Muutamissa kohdin kuljettiin yksityisten pihojen halki. Teimme sen toivomusten mukaisesti hyvin siivosti.

Miten ihmeessä jokaiselle Mallorcan polulle riittää juoksijoita jotka kivikoissa uhmaavat kinttujensa terveyttä?

Seuraavalta opasteelta lähdimmekin uteliaasti Sóllerin suuntaan. Tätä osuutta emme olleet aikaisemmin kävelleet. Ajatuksena oli löytää vaihtoehtoinen reitti takaisin Port de Sólleriin.

Pääsimme kävelemään siloista asfalttia ilman kivillä pomppimista tai suurempaa autoliikennettä. Kintut kyllä kiittivät.

Hiljaisen kylätien jälkeen päädyimme vilkkaan autotien laitaan. Onneksi tätä ei tarvinnut kulkea kovin pitkään kun jo yhytimme meille sopivan opasteen. 

Läksimme tästä oikealle.

Alussa kävelimme miltei umpeen kasvanutta polkua kunnes pääsimme hieman leveämme väylälle.

Muutamissa kohdissa oli appelsiineja kaupan. Olivat kyllä makeita ja mehukkaita!

Reitti nousi koko ajan mutta niin maltillisesti ettei sitä juuri huomannut. Opastolpat olivat täälläkin kohdillaan.

Vaihtoehtojakin oli tarjolla. Täytyi vain tietää mitä haluaa. Meille sopi tuo 30 min. reitti.

Tämä oli sopuisa joskin paikoin kivikkoinen laskeutuminen Port de Sólleriin.

Loppumetreillä ohitimme vanhan siltarummun joka oli hienosti kivistä rakennettu.

Ja niin päädyimme kotikylämme laitamille kävelymatkan päähän merestä.

Päivän retki oli pituudeltaan siis noin 15 kilometriä. Kulkemamme polut olivat pääsääntöisesti hyvin merkittyjä mutta kulkemista helpotti myös kännykän polkuja näyttävä sovellutus.

Näin päättyi ensimmäinen päivämme Mallorcan Port de Sóllerissa. Meitä odottivat tulevan viikon aikana vielä monet hauskat ja ehkä haastavatkin kävelyt.