Mallorca 16 : Valldemossasta vuoristoon ja takaisin

 

Mallorcan viikkomme jatkui retkellä Valldemossan ympäristössä. Taksikyyti Port de Sóllerista Valldemossaan maksoi hieman yli 40 euroa.

Kiersimme Carrer de les Oliveresilta alkaneen reittimme myötäpäivään.

kartta : Rother Walking Guide Mallorca

Kuten opaskirjamme karttaa ja Suunto-kellon piirtämää reittiä vertaillessa huomaa oli reitin loppuosa erilainen. Siihen palaamme myöhemmin.

Carrer de les Oliveresin päässä oleva portti oli lukittu. Onneksi retkeilijöiden reitti kulkeekin sen vierestä. Tämä oli meille tuttu juttu edellisiltä vuosilta eikä nyt tarvinnut jäädä pähkäilemään mistä mennä.

Kivikkoinen polku toi meidät portille josta sopii mennä vain luvan kanssa. Muntanya del Voltor on suojelualue jonne toki pääsee jos on etukäteen hommannut luvan.

Meillä ei ollut tuolle alueelle asiaa joten käännyimme portilta oikealle Bassesin reitille.

Ja niin alkoi ylämäki... jota riitti varsin pitkään.

Jossain kohdin kivivyöryt olivat koetelleet reittiä mutta onneksi se oli vielä hyvin käveltävissä.

Ylämäki vei meidät joutuisasti niin korkealle että näimme Valldemossan jo lintuperspektiivistä. Valldemossa on yksi Tramuntana-vuoriston kuuluisista kaupungeista. Sieltä lähtee useita retkeilyreittejä. Lisäksi Frederic Chopin ja George Sand viettivät siellä sateisen talven 1838-39.

Kauempana etelässä oli saaren tasaisempi alue ja Palma.

Alueen villivuohet yllättivät kiipeilytaidoillaan. Mitä mahtoi kasvaa puunrungossa?

Välillä saimme onneksi kävellä myös hieman tasaisella tai jopa alamäessä.

Ja sitten villi ylämäki taas jatkui.

Olimme jo varsin korkealla kun polun seuraaminen kävi hankalaksi. Onnekkaasti joku tai jotkut olivat kasanneet kiviä merkeiksi oikeasta suunnasta. Kiitos siitä. Paikoin oli myös pieniä opastolppia mutta niitä oli kovin harvassa. Nopeasti silmä oppi etsimään kivikasoja oudoistakin paikoista.

Korkealla ylätasanteella kivikasat ja tolpat lopulta opastivat meidät leveämmälle reitille. 

Tämä kivetty polku rakennettiin aikoinaan arkkiherttua Ludvig Salvatorille ratsastusreitiksi.

Pidimme puiden katveessa hyvin ansaitun tauon. Vuosi sitten täällä ylhäällä kävi niin kylmä tuuli ettei coretex-takki meinannut riittää. Nyt oli leppeämpi keli.

Lähdimme opasteelta Valldemossan suuntaan. Edessä oli yli kahdeksan kilometriä mutta suurin osa siitä olisi alamäkeä.

Aluksi tosin kiivettiin lievää ylämäkeä näköalapaikoille joista kuuluisin on Puig Gross ( 938 mmpy ).

Täältä korkealta näkyi moneen suuntaan ja aina komeisiin maisemiin.

Tuo merenlahti on Cala de Deia josta lähti edellisen päivän rantapolkuseikkailumme.

Kaukana edessä siinsi Port de Sóller.

Näköalojen jälkeen alkoi alamäki. Kivettyä polkua oli helppo seurata. 

Reitillä oli aika paljon retkeilijöitä joita kulki molempiin suuntiin.

Kun alamäki muuttui jyrkäksi ja asfalttipäällysteiseksi tuli siitä myös hieman arvaamatonta. Sora asfaltin päällä oli kuin marmorikuulia jalkain alla. Vaikeimmat kohdat kävelimme käsi kädessä pysyäksemme pystyssä.

Hyönteishotelli keskellä metsää?

Tuo portti oli lukittu mutta sen vasemmalle puolen oli kivistä rakennettu portaat joita pitkin lukitus oli helppo ohittaa.

Sitten tulimme risteykseen jossa reitti oli linjattu uudelleen. Opasteet neuvoivat uuden reitin joka ei ollut lainkaan hassumpi vaikkakin hieman pitempi.

Soratien jälkeen teimme pienen alamäkikoukkauksen kunnes tulimme tien MA-1110 laitaan. 

Onneksi tässä oli mukava leveä jalkakäytävä kävelijöille. 

Tuota pikaa tulimme Valldemossan keskustaan.

Valldemossan keskustasta oli helppoa löytää lounaspaikka. Oli ihan mukavaa istuskella hetki ja katsella kaupungin hyörinää.

Taksiasemalla ei ollut vapaata autoa mutta saimme aika pian kyydin soitettuamme taksinumeroon.

Tämä on reitti jota voi suositella ylämäistä ja hulppeista maisemista pitävälle. Luonto reitin varrella oli erikoista vuohineen päivineen. 

Päivän aikana kävelimme noin 13 kilometriä. Siitä oli paljon ylämäkeä mutta paljon myös myötäistä.