sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Laipanmaa, uusi löytö!

Olipa hienoa löytää itselle uusi retkeilyalue! Ja vain tunnin ajomatkan päässä Hämeenlinnasta.

Laipanmaa sijaitsee Pälkäneen ja Kangasalan alueilla. Laipanmaalla on yli 30 kilometriä merkittyjä polkuja, muutamia tulentekopaikkoja ja laavuja.

Tällä kesäkuisella retkellä kierrettiin ns. Hirvijärven kierros, jolla on pituutta osapuilleen 13 kilsaa. Kierros kulkee Laipanmaan eteläosassa.
Auto jätettiin Paattikallion info-taululle, kartassa vasemmalla.
(Oikeasti autot tulisi parkkeerata virallisille P-paikoille).
Reitti on hyvin merkitty maastoon. Kuvan mukaisia opasteita on oikeilla paikoilla.
Kuten kuvasta näkyy, on Sappee aika liki.














Polulla seurataan sinisiä tolppia. Niitä on ripoteltu maastoon osavasti, mistä iso kiitos homman hoitaneille!
















Puolukka kukkii lupaavasti! Myös mustikat ovat kukkineet hyvin, joten syksyllä on marjoja tiedossa.
Kaakaokupit sen sijaan ovat jo valmiita kerättäväksi. Kuppi ei kestä säilytystä, vaan on juotava heti keräämisen jälkeen.










Reitin varrella on paljon pikkupuroja, ojia ja muita vesiesteitä. Siltojakin on, tai sen tapaisia.










Maasto on muutenkin monipuolista ja mukavasti kumpuilevaa.
Ketunleipä nauttii kesäkuussa harvinaisesta auringon paisteesta.


Iso-Laippa. Sen rannassa on epävirallisen oloinen nuotiopaikka.








Kasvillisuutta rannalla ja vedessä.
Välillä kuljetaan rauhallisilla metsäteillä.
Haukijärvenrahka. Pitkospuut ovat paikoin oikealle viettäviä...

Suopursujen kukinta parahimmillaan. Niitä on tällä suolla runsaasti.







Tämä lienee tupasvillaa. Sitäkin löytyy näiltä kulmilta.
Pihtilammen silta. Sitä ympäröi arviolta 60 miljoonaa hyperaktiivista nuijapäätä, joista oli mahdotonta saada valokuvaa.

Mutta tulossa on siis myös erinomainen sammakkovuosi!
Pienet reippaat koirat vaativat säännöllistä rapsutusta. Samalla mahdolliset punkit saavat kyytiä.

Kunhan eivät loikkaa piskistä emäntään...
Pihtilammella on kaksi hienoa nuotiopaikkaa. Toinen, laavullinen, on ylempänä rinteessä.

Pihtilammen parkkipaikka on sata metriä infotaulun takana.













Eineshampurilaisen aatelointia avotulella ja savulla.
Repussa kannattaa kuskata grillausfoliota, siis jos aikoo nuotiolla jotain paistella. Taukopaikkojen grillausritilät eivät aina ole käyttökunnossa.
Tämä kaunis metsälampi on nimeltään Sadinlampi.
Lammen jälkeen alkaa vaivihkainen nousu.

Joka yltyy rinteen jyrketessä.









Portaiden jälkeen jatketaan edelleen kipuamista.

Kunnes ollaan Korppivuorella.


















Maisemat lumoavat pikku-otuksen.
Ja se on sentään rutinoitunut patikoitsija.
Tällä jyrkänteellä on parasta pitää piski remmissä ja varoa askeliaan.

Pudotus Korppivuorelta on aika hurja.










Hieman edempänä aukeaa maisema Iso-Hirvijärvelle.

















Kummasti hermo lepää, kun saa hetken tuijotella kaukaisuuteen.


Korppivuorelta laskeutumisen jälkeen taival etenee monimuotoisessa maastossa.
















Joskus kivet ja polku ovat juuri oikeassa paikassa. Ja kaiken ylle lankeava valo paljastaa nopeasti ohitetun maiseman kauneuden.


Kierroksen loppupuolella, kesäkukkakedon jälkeen, yhytetään autotie.

Kesäinen hiekkatie johdattaa takaisin auton luo.
Rakennukset tien varrella eivät ole ihan uusia, mutta sitäkin kauniimpia.





Tämä oli ihka ensimmäinen retki Laipanmaalle. Mutta tuskin viimeinen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti