Levadalle pääsee Cruzin kylän yläpuolisilta viljelyksiltä. Alussa kuljetaan peltojen ja talojen lomitse.
Kun Cruz jää taakse, näkyy rotkon vastakkaisella puolella, paitsi Sao Roguen kylä, myös jyrkänteeltä syöksyvä vesiputous. Maisema on yhtä aikaa villiä ja viljeltyä.
Levada kulkee jyrkkään rinteeseen muokattujen peltotilkkujen yläpuolella...
...kunnes se sukeltaa metsään ja kiemurtaa vuoren rinteellä.
Tämä levada ei sovi kaikkein heikkohermoisimmille, sillä vaikka osassa reittiä on jonkin sortin suojakaiteet...
(näitä kuvia katsellessa ymmärtää, kuinka vaikea naisihmisten onkaan löytää levadoilla pissapaikkaa)
...osassa jyrkkiä kohtia ei ole edes kunnon polkua. Rinteeltä syksyneet kivet ja puunrungot ovat vieneet heppoiset kaiteet mennessään.
Ja tuhotyön on viimeistellyt alati rinteiltä valuva vesi.
Yllätyksiä piisaa. Joskus lohkareet eivät löydä tietään ihan rotkon pohjalle asti. Mutta onneksi vesi levadassa virtaa häiriintymättä.
On se hyvä, että on nuorena voimistellu!
Levada do Castelejon alkulähteillä laakson perukoilla on alkukantainen tunnelma.
Mahtavan kivikon suojissa virtaa kylmä ja kirkas vesi.
Ja niinpä joen nimikin on Ribeiro Frio, jäinen joki.
(Madeira osa 4.)
Me käytiin Madeiralla pari vuotta sitten, joten kiva nähdä sieltä kuvia ja juttuja :) Nuo levadat on niin hienoja paikkoja!
VastaaPoistaHei Sanna! Kiva, että blogillani on lukijoita! Madeiralle tulee hinku parin vuoden välein, sille ei voi mitään, on se vaan niin hieno paikka!
Poista