Seisemisen kansallispuiston itäisessä osassa piileksii suosittu Soljasten alue jonne ajetaan pitkää ja kapeaa soratietä pitkin. Me kävimme kävelemässä Saari-Soljasen luontopolun. Kiersimme reitin vastapäivään.
Seppo Leinosen hauska ja informatiivinen piirros kertoo mistä tässä oikein oli kysymys: luonnontilan palauttamisesta.
Retkemme alkoi leveällä polulla joka pian vaihtui pitkoksiin... ja sitten taas poluksi.
Suopursujen tuoksu oli huumaavaa.
Poikkesimme opasteiden opastamana katselulavalle joka nökötti suon laidassa. Sinne johti kapoisempi ja metsäisempi polku.
Katselulavalta katselimme suota. Lavan vieressä taisi olla karhun jälkiä mikä teki katselusta hieman jännempää.
Sitten palasimme takaisin luontopolun kiemuroihin. Reitille osui myös ihan pieni ylämäkikin.
Hyväkuntoiset pitkokset halkoivat suon kohti esteetöntä reittiä.
Kuljimme esteetöntä Kirkas-Soljasen rantaan jossa pidimme pienen tauon maisemia ihaillen ja virvokkeita nauttien.
Kyllä tällaisessa kelissä kelpasi kulkea.
Paluumatka parkkipaikalle kulki mukavaa esteetöntä ja helppokulkuista väylää pitkin.
Saari-Soljasen luontopolku on pituudeltaan noin kaksi kilometriä. Parkkipaikan tuntumassa on myös nuotiopiirejä ja muita asiaan kuuluvia rakenteita.
Tämä oli hauska pieni retki kauniiseen suomaisemaan.
