Aurinkoa Aulangonjärven jäällä

Täksi päiväksi on povattu aurinkoa ja siitä on otettava ilo irti!

Lähestymme Hämeenlinnan
Aulangonjärveä retkeilymajan rannasta.

Vasemmalla pulputtaa avanto, josta on syytä pysyä kaukana.

Järvellä on huolella tehtyjä hienoja latuja, jotka näyttävät olevan suurelta osalta erinomaisessa kunnossa.

Osa on tosi sulanut vedeksi ja sitten jäätynyt jäiseksi.

Aurinko lämmittää kulkijaa mukavasti.

Taustalla häämöttää Aulangon lomakylä, jota ilmeisesti ollaan remontoimassa uuteen uskoon.

Keskellä järveä ei ole latuja, joten siinä kävely ei haitanne ketään.

Piskiä ei voisi vähempää kiinnostaa kameralle poseeraaminen.

Jäällä kävely avaa ihan uusia näköaloja.

Järven ranta on kutakuinkin lumeton.

Tälläkohdin järveä kiertävä polku kulkee korkealla kallion päällä, eli aikaisemmin en ole nähnyt tuota vettä pitkin kasvavaa koivua.

Täytyy kesällä tulla tsekkaamaan sen vointi.

Nuotiopaikka on ihan rannassa.

Vasemmalla näkyy Kärmeskallio, jonka laella kulkee se järveä kiertävä reitti.

Kesällä tämä kuvakulma on suht harvinainen.

Nuotiopaikalla loimuavat valmiit tulet. Mainiota!

Joulupukki toi kaksi koreata, nimikoitua makkaratikkua. Nyt ne pääsevät ekaa kertaa tositoimeen.

Visakoivuinen kahva sopii käteen kuin valettu ja minun tikkuni koristelussa loistavat pohjoisen värit.

Kaikki saavat osansa herkuista.

Kun nuotio ja aurinko lämmittävät kilpaa, on tässä melkein kesäinen fiilis.

Evästelyn jälkeen kävellään vielä hetki kohti järven eteläpäätä.

Sitten kierretään Lusikkaniemi ja hissuksiin taaperretaan takaisin retkeilymajan rantaan.

Tämä oli hyvin käytetty aurinkoinen päivä.

Illalla naama punoittaa melkein koko porukalla...