Selasin viime elokuun otoksia Oulankasta ja hoksasin, että tämä Kiutakönkään kuvat tuovat osavasti kesän mieleen.Nyt kun pitkä ja pimeä talvi vetelee onneksi viimeisiään (ainakin täällä etelässä), vapaana virtaava vesi ja viheriä luonto virittävät tajunnan tulevan suven odotukseen.
Aurinko sai kalliot hehkumaan, vaan myös pilven varjossa niiden värit olivat hurmaavia.
Ja Kiutakönkäällä kukaan ei kuule huutoasi...
Melko tarkkaan kahden kuukauden päästä Kiutaköngäs tulvii. Tuo Reino Rinteen muistomerkkikivikin oli yhtenä keväänä tulvaveden ympäröimä. Tänä keväänä ei varmaankaan niin käy, lunta on tavallista vähemmän.
VastaaPoistaHei seita! Tuo muistomerkkikivi on kyllä aikas korkealla, eli parhaimmillaan/pahimmillaan tulvavettä siis todella riittää.
PoistaTäällä etelässä lunta on tavallista enemmän, mutta Suomihan on pitkä maa :)
t.Tiina