Hakoisten linnavuori Janakkalassa nököttää vanhan kolmostien varrella Hakoisten kartanon kyljessä.Yllättävä keväinen auringonpaiste johdatti minut vuorelle kohoavan jäiseksi tallatun polun juurelle.
Hakoisten linnavuori on keväisin yksi lintubongareiden lempipaikkoja, mutta nyt P-paikalla ei ollut muita autoja.
Polku kohosi aikas kiivaaseen tahtiin, mutta ei onneksi ollut koko matkaltaan niin jäinen kuin alku antoi ymmärtää.
Mitä ylemmäksi nousin, sitä kovemmin tuuli alkoi riepottaa.
Täällä suojaisemmalla puolella aurinko onneksi lämmitti mukavasti.
Kuten myös ylöspäin kapuaminen.
Nyt lehdettömään aikaan maisema linnavuoren ympärillä avautui rohkeammin.
Kuinka kauan mahtavat nuo kaksi komeata keloa uhmata aikaa ja avaruutta?
Niiden tyviä oli jo käyty nakertelemassa.
Vielä ei aurinko ollut ehtinyt lämmittää kalliota niin, että talvinen luistinrata sulaisi pois.
Lämpimämpään aikaan näillä rinteillä on runsas lehtomainen kasvillisuus.
Nyt vihersivät vain sammaleet.
Aikaisemmilla käynneillä en ollut lainkaan huomannut, kuinka jäkälän peitossa osa puista onkaan.
Vaikka linnavuori ei ihan oikeasti olekaan vuori, on se sen verran korkea nyppylä, että huipulla puhaltanut vilakka tuuli ei houkutellut pitempään viipymiseen.
Harmittaa hieman, että olin jossain vaiheessa näplännyt kuviini päiväyksen ja kellonajan näkyviin. Joku ehkä pitää moisesta informaatiosta, minä mielummin olisin ilman.
Hieno retkikohde. Aina sitä jaksaa ihmetellä tähän aikaan keväästä miten erilaista on Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Tuossa ikkunan takana on yli 80 sentin hanki ja siellä on lähes kesäkeli.
VastaaPoistaHei! Hakoisten linnavuorelle ajaa Hämeenlinnasta reippaassa vartissa, joten siellä voisi vierailla useamminkin.
VastaaPoistaJust nyt odotamme, että viimeisetkin lumet sulaisivat. Samaan aikaan naapurit lähtivät sinne pohjoiseen hiihtelemään :)
t.Tiina