Usminkalliolta Paalijoelle

Heinäkuun puolivälissä kävimme tsekkaamassa Usmin Mustan kiven kierroksen. Tuolloin Usminkallio ja se juurella virtaava Paalijoki (joissain lähteissä Paarijoki ) jäivät pyörimään ajatuksiimme. Niinpä päätimme nyt syyskuun alussa palata uudelleen noihin villin kiehtoviin maisemiin.

Jätimme auton samaan paikkaan kuin viimeksikin eli kartan oikeaan laitaan moottoritien kupeeseen, Pöölitien sivuhaaran päähän.
Sen sijaan että olisimme seuranneet Mustan kiven kierrosta pohjoiseen poikkesimmekin tuolle silmukan tekevälle metsäautotielle. Sehän kulki just tahtomaamme suuntaan.
Metsäautotieltä suunnistaisimme Usminkalliolle ja siitä sitten alas Paalijoen äärelle.

Metsäautotien silmukassa oli riistaeläinten porkkanabaari.

Toivottavasti myös moni orava ja metsämyyrä ymmärtää hyödyntää helppoa apetta.
Ja kaikki muutkin porkkanoiden ystävät.


Tästä me läksimme umpimetsään. Tai ei oikeastaan, sillä maasto oli täynnä polkuja. Enimmäkseen ne kyllä taisivat olla sorkkaeläinten tekemiä.


Seurasimme yhtä polkua sinne ja toista tänne, mutta pääsääntöisesti kuljimme aivan oikeaan suuntaan.




Usmi-Kytäjä on täynnä hulppeita kallioita. Niitä riittää ihan joka paikkaan.

Usminkalliolla oli ikivanha armeijan alue aitauksineen.
Törmäsimme tuohon muinaisjäänökseen aika lähellä kallion jyrkänteitä.

Jutun alun kartassa alue on hahmoteltu lyijykynällä. Outoa ettei se näy kaikissa kartoissa.











Pienen harhailun jälkeen tulimme Usminkalliolle.

Heinäkuussa löysimme jyrkänteet hieman eri paikasta, mutta periaatteessa ja käytännössä kysymys oli samasta kalliosta.

Kuikuilimme kallioiden jyrkkiä pudotuksia ja sammalen peittämiä kohtisuoria rinteitä kotvasen tovin ja läksimme sitten laskeutumaan kallion juurelle.

Alasmenopolku kulki tiheässä kuusikossa ja oli sekin varsin jyrkkä.


















Alhaalla yhytimme Paalijoen, joka lipui verkkaisesti kohti etelää pellon ja metsän välissä.

Kun kuljimme jokea vastavirtaan olimme ikäänkuin kahden tulen välissä: vasemmalla soljui mielenkiintoinen joki ja oikealla kohosivat Usminkallion hienot rinteet.



Viipotin siinä sitten sammalikossa kahden kuvauskohteen väliä.








Tämä oli kiehtovaa seutua. Polku oli kyllä jalkain alla, mutta ei kovin selkeänä ja rehevä kasvusto teki tunnelmasta aika hämärän.

Jos joessa olisi ollut vettä hieman enemmän olisi tässä kuohunut hilpeä pikku koski.

Ehkä täytyy tulla tsekkaamaan tilanne jonain toisena vuodenaikana.

Nyt vesi lipitti kivien välissä lähes huomaamattomasti.

Jonkin ajan kuluttua tulimme lippaluolalle. Tämä olikin yksi retkemme kohteista, sillä edellisellä kerralla emme olleet hoksanneet tätä nähtävyyttä.
Keittelimme luolan edustalla kahvit ja kaakaot. Eväsleivät maistuivat erityisen hyviltä näin hienossa paikassa. Jylhä kallio kohosi vieressä toisaalta uhkaavana, toisaalta suojelevana.
Usminkallio on 1,8 miljardin vuoden ikäinen, joten tässä oltiin isojen asioiden äärellä.

Tauon jälkeen palasimme hämyisen joen ääreen.

Paikoitellen sen vesi virtasi oikeinkin reippaasti.





















Edellisellä kerralla löytämämme mysteerisilta oli edelleen paikallaan ja niinpä ylitimme sen.

Sillan ylityksen jälkeen hylkäsimme joen ja suunnistimme läpi ryteikön Mustan kiven kierroksen reitille. Sitä pitkin kulkisimme takaisin autolle.
Olimme siis hetken erossa joesta, mutta tapasimme sen vielä kerran karttaan merkityn sillan kohdalla.

Sillan ylityksen jälkeen ramppasin vielä kerran läpi rantaryteikön katsomassa jokea.

Tässäkohdin vesi lipui aika uneliaasti rehevässä uomassaan.








Ehkä joskus seuraamme Paalijokea aina Riihimäen Paalijärvelle asti.

Jatkoimme kulkua varsin mäkistä reittiä pitkin.
Merkityllä polulla kulkeminen tuntui tosi helpolta.


Välillä käveltiin vesaikossa, välillä mukavassa mäntymetsässä.

Tämä oli piristävä pikku retki likimain opastettujen polkujen ulkopuolella.

Pituutta reissulla oli vähän yli kuusi kilometriä, mutta aikaa saimme kyllä kulumaan osavia polkuja etsiessämme.






Sää oli suosiollinen ja kotiin viemisiksi saimme muutaman hirvikärpäsen.








Millainen mahtaa Paalijoki olla keväällä?