torstai 3. syyskuuta 2015

Simpukan tähden, sisulla

On vaihteeksi ihan kiva lukea vanhemman suomalaisen Caminosta. Kari Selen (1940) taivalsi Santiago de Compostelaan yli 10 vuotta sitten, joten kirjasta ei ihan ole matkaoppaaksi. Sen sijaan kirjoittaja on mukavasti tallentanut vaelluksen tunnelmia ja mietteitä.
Ne tuntuvat tutuilta ja tosilta.

Kirjan teksti on paikoitellen kuhmuraista ja kankeaa, mutta kyllä ihan luettavaa. Tarinassa tulee hyvin esille se, että Caminolle on mahdollista lähteä vaikka eläkeläisenä, kunhan malttaa kulkea hötkyilemättä.

Itseasiassa kirjassa on kaksi erillistä kuvausta Caminosta, sillä ensimmäisellä vaelluksellaan Selen ahnehtii kilometrejä, eikä raaski pitää tarpeellisia välipäiviä.
Moinen hurvittelu kostautuu ja hän joutuu jättämään retken kesken kipeytyneen jalan takia.

Tässä piilee opetus kaikille Caminoa suunnitteleville: joko kävelet lyhyitä (alle 20 km) päiviä, tai pidät sopivin välein lepopäiviä, jolloin kintut ja varusteet saavat levätä.


Selen lentää Espanjasta kotimaahan kinttu kipsissä, mutta vuoden aikana kuntouttaa koipensa ja palaa Caminolle suunnilleen siihen kohtaan, johon joutui matkansa edellisellä rupeamalla lopettamaan.

Nyt hänellä on, vaimon vaatimuksesta, sopuisampi kävelysuunnitelma: lyhyitä etappeja ja runsaasti välipäiviä.

Ensimmäisellä Caminollaan Selen löytää pian oman "caminoperheensä", eli miesporukan, joiden kanssa on mukava taittaa matkaa. Kansainvälinen ryhmä kulkee länttä kohti erilaisissa kokoonpanoissa vetäen yhtäköyttä, kuten Caminolla on tapana.

Toisella Caminollaan kirjoittaja ei löydä samanlaista porukkaa, sillä lyhyet päivämatkat ja välipäivät tekevät hänestä erakkovaeltajan. Toki hän tapaa runsaasti muitakin vaeltajia, mutta kovin monen kävelytahti ei sovi hänen omaansa.

"Simpukan tähden" on täynnä historiallisia yksityiskohtia ja tarinoita Caminolta, onhan kirjoittaja historiantutkija. Ne antavat mukavasti syvyyttä päivien vaellukselle.
Puhumattakaan niiden yleissivistävästä vaikutuksesta.






Kun nyt suunnittelet omaa Caminoasi, kannattaa tämäkin kirja lukaista talven pimeinä päivinä.



Ja jos olet jo tämän retken tehnyt, palauttaa kirja oivallisesti mieleen tunnelmia tien päältä.



2 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä. Tätä kirjaa en olekaan vielä lukenut.
    Lauri

    VastaaPoista
  2. Hei! Olethan huomannut muutkin kirja-arvosteluni? Ja nyt syksyn aikana on tulossa vielä parin Caminosta kertovan kirjan esittely. Seuraile blogia!
    t. Tiina

    VastaaPoista