"I only walk because there is a rhythm, I follow the rhythm of my feet and move automatically." Eva Meijer, Bird Cottage
sunnuntai 4. helmikuuta 2018
Vihdoinkin aurinkoa. Ja pikkupakkasta
Talvi on kääntymässä kevääksi. Valo voittaa taas pimeyden 6-0. Tätä tosiasiaa juhlistaa auringon palaaminen taivaalle. Ja koska on helmikuu, tuo aurinko mukanaan pakkasen. Mutta siitä huolimatta tai juuri siksi: talvi on kääntymässä kevääksi.
Aulangon näköalatasanne houkuttaa tuijottamaan horisonttiin. Luminen maisema tulee ikuistettua monella kameralla. Tänään täällä kuuli myös vieraita kieliä.
Alhaalla Aulangonjärven laduilla hiihtäjät kiertävät Lusikkaniemeä.
Näkötorni on talvella suljettu. Vain sen alimmalle tasanteelle pääsee. Siellä voi kiertää tornin ympäri.
Vastakkaisesta suunnasta katsoen torni näyttää törröttävän keskellä kuohuvaa koskea.
Aulangon puistossa autoilijatkin pääsevät talven ihmemaahan.
Joutsenlammella ei ole tirpan tirppaa. Ei edes yhtä varista, räähkäpöllöä tai töyhtöhallapyrstöä.
Tarkoituksena oli kävellä lammen ympäri ja napsia koreita talvikuvia. Lammen ympäri kulkee kuitenkin hiihtolatu, joten sinne ei ole rahvaan hyvä mennä. Ei siis kävellä, vaan seisotaan ja kuvataan.
Käy se näinkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaunista ja valoisaa talvea Hämeenlinnassakin. Tuo tornista otetu kuva jäällä kulkevista ihmisistä, siinä on hieno syvyysvaikutelma ja ihmiset antavat kuvaan mittakaavan.
VastaaPoistaKiitos seita! Kuvaa ei tosin otettu tornista, kun sinne ei talvella pääse. Kuva on napattu ihan vain tuosta näköalatasanteelta.
PoistaAurinkoisia päiviä saisi tulla enemmänkin, kyllähän valo aina nostaa mielialaa.
t.Tiina