tiistai 25. syyskuuta 2018

Camino Portugues, rutiini löytyy

(osa 3) Lentomatkalla kadonneista matkatavaroistamme ei vieläkään kuulunut yhtikäs mitään, joten päätimme siirtää tuon asian päiväksi tajuntamme takaosaan. TAP:lla oli numeroni, joten ehkä he soittaisivat, jos olisi aihetta.

Läksimme Vila do Condesta aamuvarhaisella Povoa Varzimin kautta kohti Esposendea. Nyt pääsisimme meille uusiin maisemiin. Käveltävää olisi osapuilleen 25 km.
Hotellimme Vila do Condessa sijaitsi sellaisella kohtaa, että oli luontevaa kävellä viis ekaa kilsaa kaupunkialueella. Pienellä kierrolla olisi toki päässyt heti meren rantaan.

Tuo ruskea, pitkän miehen selässä keikkuva käsimatkatavaroitani kuskannut pikkureppu, sai siis yllättäen ylennyksen Caminorepuksi.
Siihen mahtui hyvin kaikki kantajansa tavarat.
Kuljimme tosi keveästi!

Aamulla ilma oli mukavan raikas, mutta el tiempo lupasi täksikin päiväksi suunnilleen +30.

Hyvin merkitty reitti kulki pikku kujia kohti pohjoista.


Ja kun vajaan tunnin kuluttua saavutimme Povoa Varzimin, pääsimme jälleen meren äärelle.

Leveiksi rakennetut rantabulevaardit olivat joutuisia ja mukavia kävellä.

Hieman myöhemmin ne vaihtuivat puupoluiksi.





Niitä oli vieläkin mukavampi astella.


Oma uusi reppuni ei ollut sekään suuren suuri. Tai painava. Tai värikäs.
Näin toisena päivänä se ei enää tuntunut ihan niin oudolta.


Rantahietikon päälle oli levitetty merestä nostettua levää. Moisen tarkoitus jäi hieman epäselväksi, mutta arvelimme, että ajatuksena oli saada hietikko ravinteikkaammaksi kasvillisuutta varten.

Täällä ongelmana on näet se, että meri ja tuuli siirtelevät hiekkaa ajoittain liian innokkaasti.
Kasvillisuus sitoisi sen mukavasti paikoilleen.

Aikamme rantaa pitkin talsittuamme siirryimme kiviselle tielle, joka johti viljelysten, kasvihuoneiden ja pienten metsiköiden halki.

Täällä ei ollut kahviloita, vaan olimme omien vesipullojemme varassa.
Paikoitellen peltojen ja kasvihuoneiden välissä puikkelehtivat autot tekivät kulkemisesta tukalaa, sillä piennar oli kovin kaita.




Tuolla pitkän sillan toisessa päässä oli Esposende, päivän maali.

Esposende on vilkas pikkukaupunki, jossa saimme käyttöömme Esposende Questhousen parhaan huoneen isolla parvekkeella.

Jokainen Caminonkulkija tietää, mitä se tarkoittaa: pyykinpesua!

Illan iloksi tsekkasimme vielä TAP:n sivuilta uusinta tietoa matkalaukustamme. Etsivät sitä kuulemma herkeämättä.


(ja matka jatkuu...)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti