Kylmäluoman Hukanharjun hurrikaani

 

Viikkomme Hossan kansallispuiston liepeillä ei olisi ollut täydellinen ilman vierailua Kylmäluoman retkeilyalueella. 

Vuoden 2021 Paula-myrsky teki Kylmäluoman alueella selvää jälkeä ja useat sen reiteistä jäivät kaatuneiden puiden alle. Paikoin hävitys oli liki totaalinen sillä arvioiden mukaan 70% alueen puustosta kaatui.

Kylmäluomassa otettiin katastrofista niskalenkki ja nimettiin jäljelle jääneet ja sittemmin raivatut reitit luonnonmullistusten mukaan.

Retkemme Kylmäluomaan osui sateiselle päivälle ( toinen vaihtoehto olisi ollut shoppailu Kuusamossa ) joten varustauduimme ja sovimme että retken pituus päätetään vasta polulla sääolojen mukaan.

Lähdimme kiertämään Hukanharjun hurrikaania vastapäivään sillä ajatuksella että jos taivas yllättäen selkenee voimme kävellä myös pidemmän Paulan puhurin ( juonipaljastus : ei seljennyt ).

Kyläluoman käveltävissä olevien reittien opasteet olivat parkkipaikan nurkilla. 

Rinteessä näkyi muutamia kaatuneita runkoja.

Kävelimme hetken opastettua reittiä ja lähdimme sitten Iso Pajuluoman rantaa pitkin päästäksemme kiertämään kierroksemme vastapäivään. Täällä puusto oli suht kunnossa.

Ohitimme karavaanialueen ja mökkikylän ja tulimme pitkospuille.

Nuo melkein katoamassa olevat johtivat kulkukelvottomalle suolle. Siirryimme takaisin kovemmalle maaperälle.

Kun sitten seurailimme rantapolkua huomasimme aika pian olevamme raivaamattomalla reitillä.

Tässä oli ennen myrskyä ollut opastettu polku... eipä ollut enää. Ilmiselvästi uusi linjaus kulki jossain muualla. 

Pääsimme kaatuneiden puiden sokkelossa eteenpäin sen verran että lopulta saavutimme raivatun reitin. Lyhytkinttuiselle nuo muutamat metrit olivat aika haastavia.

Lopulta pääsimme selkeämmille vesille. Ympärillämme metsä oli nurin mutta polku oli hyvin kuljettavissa.

Iso Pajuluoman ja Pikku Pajuluoman välisen salmen sillalta avautui miltei normaali maisema.

Olimme kävelleet koko ajan pienessä tihutuksessa. Kun saavutimme Pajusalmen laavun sade yltyi todenteolla. Istuskelimme hyvän tovin laavulla sateen laantumista odottelemassa. Saimme seuraamme Porvoolaisen pariskunnan ja mahduimme kaikki oikein hyvin katon alle.

Kun sade lopulta hieman hellitti, vaikkei kokonaan loppunutkaan, jatkoimme taivallustamme. Nyt oli jo selvää ettemme jatkaisi pidemmälle reitille vaan pysyttelisimme Hukanharjun hurrikaanilla. Taivaalla seilasi sen verran synkkiä pilviä ettei Paulan puhuri houkutellut.

Ympärillämme oli aikamoinen hävityksen kauhistus. 

Kävelemämme polku oli kilometrien matkalta käpyjen peitossa. Ne olivat ilmeisesti pudonneet reitiltä raivatuista puista.

Mahtoi olla uskomaton rytinä kun kaikki nämä puut kaatuivat. Kuinka paljon tuolloin oli retkeilijöitä hävityksen keskellä?

Jossain kohdin liki kaikki puut olivat pystyssä ja muutaman metrin jälkeen kaikki olivat nurin.

Joku oli käynyt rivakalla kädellä merkitsemässä opastauluun mitkä kaikki reitit olivat kulkukelvottomia. Kartasta selvisi aika hyvin miten laajoja alueita myrsky oli koetellut.

Nostan hattua Kylmäluoman väelle kuinka nopeasti he reagoivat myrskyn jälkeisiin mahdollisuuksiin, raivasivat reittejä ja nimesivät niitä uudelleen olosuhteisiin sopiviksi.

Kun saavutimme Maantienlammen kodan oli sade taas yltynyt hieman liikaa. Onneksi tämä oli oivallinen paikka pidemmälle tauolle. Keitimme kaasulla kuumaa juotavaa ja saatoimme myös syödä hieman herkkuja.

Kyllä tässä kelpasi odotella sateen laantumista.

Maantielammen kodan kohdilla reittimme yhtyi luontopolku Puuskaan. 

Aikaisemmin Puuska oli linjattu kulkevaksi tuota siltaa pitkin muttei enää. Olikohan myrsky koetellut sitäkin?

Veden ääreltä nousimme kauniille Hukanharjulle. Täällä puusto oli selvinnyt myteristä yllättävän hyvin.

Harjulta aukeni sateinen maisema Iso Pajuluomalle. Kylmäluoman alueella on paljon luoma-loppuisia järviä sillä paikallisella murteella luoma on tarkoittanut kala-apajaa.

Laskeuduimme harjulta pitkiä portaita ja aika pian olimme taas parkkipaikan nurkilla.

Hukanharjun hurrikaani oli pituudeltaan kuutisen kilometriä. Harmillisesti sade esti meitä kävelemästä pidempää lenkkiä.

Kylmäluoman metsätuhot olivat pysäyttäviä... sanan kaikissa merkityksissä. Luonnonsuojelualueen puut saavat kuulemma jäädä maastoon lahopuiksi, talousmetsäosuudelta niitä korjataan pois. 

Olisipa kiva käydä katsomassa vaikka sadan vuoden kuluttua miltä maasto tuolloin näyttää.