Lempäälä: pätkä Birgittaa

Birgitan polku on kokonaisuudessa n. 50 kilometriä pitkä. Se kiemurtaa Lempäälän metsissä ja pusikoissa.
Me kävimme patikoimassa lyhykäisen pätkän alkaen vanhan kolmostien parkkipaikalta Paattakaisesta. Päämääränä Kyynärön laavu.

Reitti on hienosti opastettu ihan parkkipaikalta lähtien. Aluksi hilppastaan halki avohakkuulle kasvaneen vesaikon.

Mutta ihan pian päästään metsään. Reitillä on monta ojan tai puron ylitystä, eivätkä kaikki siltapahaset ole ihan tehtäviensä tasalla.

Mutta ei olla ronkeleita, kyllä niistä yli pääsee.

Tämän päivän reitillä ei juuri ole korkeuseroja, vain muutama maltillinen mäennyppylä.
Sen sijaan kivikoita löytyy! Suurin osa polusta kulkee kivikossa, tai sitten totisessa juurakossa. Nilkkaa tukevat kengät ovat täällä must.

Pitkospuita rakastava koira pärjää kyllä kivikossakin. Neliveto, nääs.

Ja kun pitkoksia löytyy, ne ovat aika huonossa kunnossa.

Varsinaista suota tällä lyhyellä reitillä on vähän. Enemmänkin kosteikkoja.

Ojia ja muita vesiesteitä sen sijaan tulee vastaan tämän tämä. Se lisää luonnon monimuotoisuutta ja tekee patikoinnista jännempää.

Ja juu, myös kivikot ovat jänniä.



















Kyynärön laavu ja nuotiopaikka. Kokonaisuuteen kuuluu myös ylipursuava puuliiteri ja huussi (puuliiteri ylipursusi, ei huussi), sekä laituri Kyynäröjärven rannassa.











Tämä upea siirtolohkare ei ole Kyynärön polulla, vaan vähän edempänä Vähä-Kausjärven suunnassa.

Birgitan polulla on  kesä. Metsä soi ja tuoksuu. Hyttysiä ei vielä onneksi ole.
Myöhemmin kyllä piskistä poistettiin useampi punkki...






Tämä oli vain lyhyt katsaus pitkään Birgitan polkuun. Sitä on vielä 45 kilsaa lisää.
Reitin esitteitä saa ainakin Lempäälän Ideaparkista.

Näihin maisemiin täytyy palata uudestaan, kivikoista huolimatta.



Tai ehkä juuri niiden takia!