Eri lähteissä alueen kooksi on ilmoitettu vaihtelevia lukuja. Ahveniston luontopolun esitteen mukaan se on kuusi hehtaaria.
Metsäpläntti on ollut tavallaan koskematon vuodesta 1964.
Tavallaan siksi, että sen polut on kuitenkin pidetty kävelykuntoisina.
50 vuotta suojelua on kyllä aika vähän puun elämänkaaressa.
Puusto on reippaasti sekalaista, kaikenikäistä ja kokoista.
Ja monensorttista.
Aarnialueen halki kulkee Apparan luontopolku.
Luontopolku on yksi tämän suven kävelykohteistani.
Niin, tunnustan etten ole koskaan kulkenut sitä kokonaan.
Minikokoisen rämesuon poikki johtavat pitkokset on just uusittu.
Nyt ne ovatkin mukavan leveät ja tukevat.
Uutuuttaan kiiltävät.
Tämä suo syntyi, kun Ahvenistonjärven pinta laski.
Hankalan kevään vuoksi suolla ei kasva vielä oikein mikään.
Tai tietysti kasvaa paljonkin, mutta ei rahvaan nähtävillä.
Opin vastikään, että jäkälät koostuvat sienistä ja viherlevistä tai syanobakteereista. Ne elävät symbioosissa, jonka ilmentymä on jäkälä.
Tämä mahtava puu näyttää aivan jättikokoiselta tuhatjalkaiselta.
Se on kipittämässä harjulta suolle.
Syömään suihinsa jonkin, tai jonkun.
Vuosien saatossa puuta on mennyt nurin oikein urakalla.
Tämä on ötököiden ja itikoiden paratiisi.
Ja siksi myös lintujen.
Ketunleivät ovat ottaneet vähän nokkiinsa viileistä keleistä.
Kukka ei tahdo näyttää naamaansa ja lehti on siististi laskostettu.
Aarnimetsän halki kulkeminen on aina jännittävää, olkoon pusikko sitten vaikka postimerkin kokoinen.
Ja tässä tapauksessa koko komeus on lähellä kaupungin keskustaa, kävelymatkan päässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti