Äkäslompolossa Varkaankurun Velhopolulla

Tervehdys Äkäslompolosta.
Sen tuo nelitonninen, kuusi metriä korkea poro, joka on laiduntanut Jounin kaupan pihalla toukokuun puolivälistä.

Ja sitten päivän retkeen: helpoiten Varkaankurun Velhopolulle pääsee luontokeskus Kellokkaan viereltä.

Tässä sama reitti lokakuussa.










Retken pituus on kolme ja puoli kilsaa ja se aloitetaan helppokulkuisella sorastetulla polulla.

Taustalla kohoaa Kesänkitunturi.

Polku laskeutuu kokoajan alemmaksi, kunnes päädytään kurun pohjalle.

Täällä pääsee kulkemaan sekä myötä- , että vastavirtaan.

Opastuksen mukaisesti lähdetään kurun pohjaa ylöspäin, siispä vastavirtaan.

Kevät oli tänävuonna viikkoja myöhässä, joten Varkaankurun kasvillisuus on vasta heräilemässä.

Leveät pitkokset ovat hyvässä kunnossa ja keveitä kävellä.

Ne seuraavat virran rantoja ja useassa kohdin päästään siltoja myöten veden yli.

Varkaankuru on kuuluisa rehevästä lehdostaan. Sitä on kehuttu jopa Lapin kauneimmaksi.



Kukista vasta rentukat ovat päässeet vauhtiin.

Veden solina on niin voimakasta, ettei mahdollisia tirppalintuja juuri kuule.

Tämä alue on kuitenkin täynnä elämää: kasveja, itikoita, lintuja ja nisäkkäitäkin.
Kuten me.



Yhä korkeammalle nousevat pitkokset johdattavat vesiputouksen ääreen.

Reitin korkeimmalla kohdalla on mukava, valoisa kota, jossa kelpaa käristellä eväitä.

Paluumatka Kellokkaalle kulkee helppoa metsäpolkua pitkin.

Loppukuvaksi erittäin suosittu rentukka.








Lisää juttuja Äkäslompolosta, ja sieltäpäin tulossa....