lauantai 10. kesäkuuta 2017

Aulangolla kukkii

Hämeenlinnan Aulangolle kannattaa tehdä kävelyretki aina tilaisuuden tullen.

Ja vielä kun aurinko paistaa, ei ole mitään syytä jäädä kotiin.

Aulangonjärven rantaa myötäilevä väylä on helppokulkuinen ja varsin suosittu ulkoilureitti.


Tälläkertaa oli ihan pakko kuvata polun varressa kasvavia kukkia.

Olen tosi huono tunnistamaan niitä, mutta haitanneeko tuo mitään.




Metsäkurjenpolvi rehoitti monissa eri sinisen sävyissä.

Ja joka kukkaan oli riittänyt itikka.


Onko tämä nyt sitten lemmikki?

Tuttujen sinisten seurassa kukkivat myös yllättävät valkoiset.





Tuo alemman kuvan nuppu on upea, mutta mikä?




Kiipesimme rannasta karhunluolalle nalleja moikkaamaan.

Ylöspäin näkötornille johtavat portaat eivät nyt houkuttaneet.

Ja niin palasimme rantapolulle, rentukoita ihailemaan.
Tirppalintujen taukoamaton liverrys kaikui halki metsän ja pitkin pusikoita.
Kyllä niiden joikhaamista on odotettukin!

Hyttysiä oli kahden piston verran.

Eli hyvin vähän.


Ihan viimeiseksi  kuva kielosta, sillä en millään tahtonut saada siitä oikeanlaista otosta.



2 kommenttia:

  1. Kylläpä Aulanko näyttää viehättävältä kuvissasi. "Nuppu" on ojakellukka, kukka ei paljon kummemmaksi avaudu. Ja lemmikillä on värimuunnoksia, olen joskus nähnyt vaaleapunaisiakin. Luontoa kannattaa välillä katsoa läheltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Esikko! Ja kiitos ojakellukan nimeämisestä. Näin sitä oppii uusia kasveja.
      Todella kannattaa katsoa luontoa liki. Itse aina yllätyn kuvia suurentaessani kukkien yksityiskohdista.
      Ja Aulanko on kyllä oikeastikin viehättävä.
      t.Tiina

      Poista