Sinivuokkoja etsimässä

Täältä etelästä lähtivät lumet pikavauhtia. Eikä hetkeäkään liian aikaisin!

Apparan, eli Ahveniston harjukin on melkein kesäisessä kuosissa.
Paljon kävelty polku on enää paikoin jäässä.

Tähän kun löytäisi vielä muutaman sinivuokon, olisi tunnelma täydellinen.

Jotain viheriää jo pilkottaa maastosta.

Sammaleet juhlivat lumipeitteestä vapautumista.

Harjun läntiseltä rinteeltä on  karsittu pienempiä puita aika rivakalla kädellä.
Tästä voisi pahoittaa mielensä, jollei tietäisi, että tarkoitus on luoda Hämeenkylmäkukalle otollisia asuinsijoja.

Tarkastin tuntemani kylmäkukkapaikat, mutta vielä ei kukista näkynyt jälkeäkään.
Kokemukseni mukaan ne kukkivat täällä huomattavan myöhään.

Alkukevään aikana Apparan maastoon ilmestyi uusia hienoja linnunpönttöjä.
Harjun lakea kulkiessani laskin niitä ainakin tusinan.
Ja metsän siimeksessä niitä lienee vielä hyvä määrä lisää.

En tiedä, kuka on ne puihin ripustanut, mutta iso kiitos hänelle (tai heille)!


Näin aurinkoisena päivänä pusikko jo raikasikin tirppalintujen jorinoista. Monet etelässä talvehtineet ovat jälleen kerran palanneet.

Ja täällä talven viettäneet ovat valossa ja lämmössä löytäneet tutut lurituksensa.

Kuljin tavallista hiljaisemmin, koska yritin löytää rinteestä niitä sinivuokkoja.

Hipsimiseni palkittiin yllättävällä kohtaamisella.
Pyy istui polulla miettien niitä näitä.

Luulin sitä ensin jonkin sortin pöllöksi, kunnes se paljasti tunnistettavan profiilinsa.

Ja sitten se jo päättikin ottaa siivet allensa.

Koska sinisiä kukkia ei löytynyt harjulta, laskeuduin järven rantaan.

Täällä jää pakeni melkein kävelyvauhtia :).

Ja niin toiveeni täyttyi: lapsellinen riemu sai oikeasti kiljahduksen aikaan, kun liki helteisestä rinteestä loisti tuttu sininen väri. Sinivuokkoja! Onneksi ei kukaan ollut kuulemassa.
Niin pienestä voi ihminen tulla onnelliseksi: kevään kukasta pitkän talven jälkeen.

Vuokkoja ei ollut kovin montaa, eivätkä ne todellakaan olleet mitään ennätysaikaisia.

Vaan olipa askel keveä, kun jatkoin kävelyä kotia kohti.












Näin talviselta Appara oikeasti näytti maauimalan takaa katsottuna.






Ihan sama, vaikka lunta olisi ollut metri. Tämä oli keväinen kävely.