Hyvällä tiellä Tomin seurassa

Pyhiinvaelluksesta Espanjan Santiago de Compostelaan on kirjoitettu useita kirjoja. Monet niistä kestävät juuri ja juuri selailun, mutta eivät ole lukemisen väärtejä.

Siksipä olikin suuri ilo lukea Tom Tiaisen kertomus piiitkästä vaelluksesta Ranskan Le Puyista, halki pohjoisen Espanjan ja ihan Atlantin rannalle asti.

Hyvällä tiellä- kirjan parissa oli helppo löytää päivittäisen kävelyn rento rytmi ja maisemien vaihtuminen askelten tahtiin.

Kävely Santiago de Compostelaan on pohjimmiltaan vaellus pyhäinjäännösten ääreen ja siksi sillä on vahva uskonnollinen pohja. Tämän Tom Tiainen on kuvannut kirjassaan hyvin lempeästi ja kristinuskoa tyrkyttämättä.

Omat vaellukseni Caminoilla eivät ole olleet uskonnollisia, vaan enemmänkin seikkailuja vieraissa maisemissa, ja silti tunnen syvää sympatiaa Tiaisen filosofiaa kohtaan.






Hidas kävely halki lounaisen Ranskan on kuvattu mielenkiintoisesti.
On mukava lukea näistä itselle oudommista poluista ja kylistä niiden varrella.

Tiainen hallitsee maan kielen, josta on selkeästi hänelle suurta hyötyä. Ja kielitaidon tuoma yhteys paikallisiin asukkaisiin tuo oivaa lisäväriä vaelluspäivien ketjuun.

Eräs teoksen ansioista on se, että sen on kuvittanut Tiainen itse.

Aluksi minua harmitti valokuvien puuttuminen, mutta kun kävelin tekstin sisään en olisi enää huolinut muuta, kun kirjailijan itsensä piirtämät kuvat.
Piirroksista on helppo tunnistaa hetken olemus, ohikiitävä pilkahdus ihmisiä yhdistävästä ajasta ja paikasta.





Ihan yhteen syssyyn Tiainen ei koko retkeään kävele. Hän lopettaa ensimmäisen osuuden syksyiseen Logronoon ja jatkaa seuraavana keväänä vaellustaan samasta paikasta. Edelleen kohti länttä.

Espanjan osuus kirjan pituudesta on vain kolmannes... mikä lieneekin oikea suhde myös kilometreillä mitattuna.

Caminolla yhteys toisiin vaeltajiin, samassa pöydässä syöminen ja viereisissä sängyissä nukkuminen on tärkeä asia.
Joskus se kysyy hermoja, mutta enimmäkseen se huvittaa.

Tiainen tutustui kävelyllään kirjavaan vaeltajakansaan maailman joka kolkasta ja hän osaa myös kirjoittaa ulos nuo hilpeät ja paikoin syvällisetkin kohtaamiset.


Hyvällä tiellä on helppo kulkea, ja hyvä kirja on antoisaa lukea.