Joskus käy niin, että suunnitelmat muuttuvat lennossa. Näin kävi meille, kun aioimme Madeiralla ajaa Encumeadan kautta Rabacalin levadoille.
Tie Encuemadasta länteen oli suljettu liikenteeltä ja niin saimme vetää hatusta päivälle uuden kävelyreitin.
Hieman ennen Encumeadaa olimme hoksanneet tien laidassa autoja parkissa ja jotain opasteita.
Palasimme tutkimaan asiaa.
Päätimme seurata Boca da Corridan reittiä jonkun matkaa, katsoa mitä sen varrelta löytyy ja palata sitten takaisin autolle.
Alkumatka kulki alamäkeen leveää sorapolkua.
Jutun eka kuva on napattu tuolta tieltä ja sen kuvan vasemmassa ylänurkassa näkyy juuri ja juuri mahtava vesiputki, jonka ohi saimme nyt kävellä.
Putki vie levadan vettä paljon alempana olevalle voimalalle.
Eucalyptuspuut ovat vallanneet täälläkin suuria alueita.
Niihin on tutustunut jokainen Caminon-kulkija espanjassa ja portugalissa.
Nämä puut kasvavat hyvin nopeasti ja suorarunkoisesti.
Tyypillisesti ne hankaloittavat aluskasvillisuuden menestymistä.
Eucalyptuspuista erittyy tuoksua, josta tulee mieleen lapsuuden kurkkupastillit, leuanleputukset.
Kun olimme nousseet aikas jyrkän ja pitkän ylämäen ja saavuttaneet kuvan maiseman, päätimme kääntyä paluumatkalle.
Alamäki oli niiiin helppo kulkea.
Vaikka emme tällä kertaa päässeet levadakävelylle, oli Madeiran suurenmoinen luonto mukana joka askeleella.
Tarkemmin ajatellen oli oikea onnenpotku, että päädyimme tälle polulle.
Saimme taas uuden kuvakulman suosikkisaareemme.
 |
| Kartta: Madeira Tour & Trail |
Lähdimme matkaan vasemmalla olevan kahvikupin kohdalta.
Takaisinpäin käännyimme osapuilleen tuon alimmaisen ukkelin paikkeilla.
Just siinä polku ylittää useita korkeuskäyriä.
Käveltyä tuli n. 10 kilsaa.
Joskus ei pääse sille reitille, jolle halusi. So what? Madeira on täynnä yllättäviä polkuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti