Teneriffa: synkmetsästä kaktuspoluille

Kuva:  freytag & berndt Teneriffa-kartta

Tämä hulppea ja aika vaativakin reitti löytyy Teneriffan itäosasta Anagan niemimaalta. Tuossa kartan alareunassa näkyvä Cruz del Carmen on monen muunkin reitin lähtöpisteenä. Se on keskellä aivan upeaa laurisilva-metsää, ja aluksi tämäkin polku kulkee halki samaisen metsän.




Aloitetaan Cruz del Carmenin ravintolan oikealta puolelta, siitä sukelletaan metsän kätköihin. Reitin pituus on viitisentoista kilometriä. Tämä reitti löytyy myös Karttakeskuksen julkaisemasta Teneriffa-oppaasta.

Kohteena on Chinamada, jonne johtaa vallan hyvin merkitty polku. Tosin Chinamadaan kun päästään, kurvataan heti takaisinpäin kaktuspolkua...












Polun varrella on jänniä portaikkoja, luolia ja vuoden ajasta riippuen myös pieniä vesiputouksia.

Reitti sivuaa myös muutamia taloja, joiden valppaat vahdit tässä hoitavat duuniansa.
"Perros son perros!"

Talojen jälkeen kuljetaan halki rehevän maalaismaiseman. Laurisilva-metsä on jäänyt taakse jo hyvän aikaa sitten.

Polku kapuaa kukkulan rinteelle. Kasvillisuus on paikoin kuin Madeiralla ikään.

Tässä kohdin voi valita päämääränsä. Cruz del Carmenista on kipitetty 2,5 kilsaa. Jatketaan me kohti Chinamadaa.

Ajoittain päästään pusikosta pois huikaiseviin maisemiin.

Patikointi jatkuu kukkulan kyljessä. Suurin korkeuseroja ei tällä osuudella juurikaan ole. Niitä tulee yllin kyllin sitten myöhemmin...

Chinamada siellä jo pilkottaakin! Taustalla Atlantin valtameri.

Heti, kun polku saavuttaa maantien, se tekee jyrkän käännöksen vasempaan alamäkeen kohti laakson pohjaa. Ole tarkkana!

Nyt laskeudutaan kivikkoista kaktuspolkua. Kukkulat ympärillä ovat rauhallisia ja kovin aurinkoisia.
Pääasiassa polku on helppokulkuista, mutta parissa jyrkässä kohdassa joutuu laskeutumaan minimaalisia kivisiä portaita. Kuivalla kelillä no problem.

Jos meinaa kompastua, ei ehkä kantsi ottaa tukea polunvarren kasveista.

Alas, alas ja ihan rotkon pohjalle asti johtaa kaktuspolku. Ei muuta, kuin mäkeen vaan!

Laakson pohjalla ylitetään pikkuruinen rio, ja noustaan hetki ylöspäin...

 ... jotta päästään jälleen laskeutumaan ja ylittämään isompi rio. Onneksi virrassa on nyt aikas vähän vettä!

Ja kuinka ollakkaan: alkaa nousu! Kaikenkaikkiaan sitä on yli 700 metriä.
Tämä on Batan de Abajon laaksoa. Päämäärä, eli Cruz del Carmen, on jossain tuolla ylhäällä.

Cueva de Lino. Se näyttää esihistorialliselta asumukselta, ja ehkä se on joskus ollutkin. Viimeisimpänä se on kuitenkin liittynyt pellavan käsittelyyn.

Batan de Abajon varsinainen kylä on ylempänä rinteessä ja polun yksi haara vie sinne. Me seuraamme polkua vastakkaiseen suuntaan. Nämä talot ovat laakson pohjalla.

Korkeammalta näkee talojen kohtaloa uhmaavan sijainnin.

Talojen jälkeen nousu jatkuu. Ensin polku johtaa pikkuhiljaa laaksosta ylös, mutta sitten mäki jyrkkenee niin paljon, että polku nousee tiiviinä serpenttinä vuoren rinnettä.


Kuljettavaa on muutama kilometri ja polku nousee nousemistaan arviolta noin miljoona metriä. Serpentiinipolku vie samalla takaisin synkmetsään.


Kuvaaminen unohtui tyystin, kun nousu vei voimat... hetken tuntui siltä, että huippu on kertakaikkiaan saavuttamattomissa!




Cruz del Carmenin ravintolasta sai onneksi voimat palauttavan lounaan.