Tossua toisen eteen Rengon Pääjärvellä

Tämä mukava, vaihteleva ja osavan pituinen patikointireitti on yksi Rengon pikku salaisuuksista. Pääjärvelle löytää valtatieltä 54. Siltä käännytään Härkätietä etelään.


Mukava, nimetön laavu nuotiopaikkoineen on aika pian parkkipaikan jälkeen. Se on järven rannalla, mikä ei tästä kuvasta näy.

Laavun jälkeen kuljetaan monimuotoista maastoa. Pitkospuita rakastava koira nauttii maisemasta ja lankuista tassujen alla.

Rantaa seuraillaan myös pitkosten jälkeen, polku vie halki vaihtelevien pusikoiden ja mukavien metsiköiden.

Kynnysniemen silta. Se yhdistää kaksi ohuen ohutta kannasta. Aikaisin keväällä ei ole puissa lehtiä maisemia peittämässä.

Lyhyempi Pääjärven kierros, 1,5 km, ei lähde ylittämään siltaa, vaan kaartaa rannalta takaisin metsään.






Pääjärven reitti yhtyy Hämeen Ilvesreittiin, joten sille saa pituutta halutessaan aikas lailla.
Oman reittini pituus on mittaustavasta riippuen 5 - 7 kilsaa.

Keväällä rentukat ovat edukseen. Eivät niinkään muina vuodenaikoina.

Kun vesi on korkealla, nousee pitkosten arvostus. Sinne taakse jäi Kynnysniemen silta.

Matka taittuu halki metsän takaisin parkkipaikalle. Tälle pidemmälle reitille osuu myös pellonlaitaa ja suota. Metsässä lankkusillat auttavat puropahasten yli.

Pelloilla näkee keväisin kurkia. Metsä on täynnä elämää, välistä oikein korvia särkee kaikki se meteli ja riekkuminen.












Tämä ei ole mitään tylsää talousmetsää, vaan hyvän aikaa rauhassa kasvanutta ja kaatunutta hämäläistä perusmaastoa.