Puiden rungot kertovat tarinaa

Metsässä kävellessään näkee monenlaisia puita, ja välillä huomaa tosissaan ajattelevansa niiden elämää.

Ja kuolemaakin, jos pitää vanhoista kannoista kuten minä.

Kahta samanlaista puuta ei löydy, ei vaikka metsää olisi silmän kantamattomiin.

Metsän lisäksi monella meistä on pihapuu, tai puistopuu, joka tuntuu tärkeältä.

Eläkkeellä oleva maatalous- ja metsätieteen professori Matti Nuorteva tuntee puun jos toisenkin.

Hänen kiehtova kirjansa Puun runkojen kertomaa on vuodelta 2005, mutta sen sisältämät tarinat puiden elämästä ovat ajattomia.

Kirjassa käsitellään koivun, männyn ja kuusen elämää.

Nämä ovat ne puulajit, jotka (melkein jokainen) suomalainen tuntee.

Pakostakin esille nousevat myös metsän monenlaiset ötökät ja runkopuiden kuninkaat, eli tikat.

Niiden jälkiä puiden rungoilla on monenlaisia, monissa eri kohdissa.

Nuorteva on onneksi laittanut kirjaansa runsaasti itse kuvaamiaan esimerkkejä puiden vaurioista.


Nuo kuvat näyttävät niin tutuilta.

Varmasti olen nähnyt samanlaisia juttuja kotimaamme uskomattomissa metsissä.

Kuten sanottu: puiden elämästä hyötyy uskomaton määrä itikoita.

Ne temmeltävät puiden juuristossa, rungolla, kuoren alla, lehdistössä ja neulasten parissa.

Ja jättävät kukin omanlaisensa jäljen.

Puiden kimpussa ovat myös sienet, käävät, pahkat ja muhkurat.

Runkojen ulkonäköä muovaavat myös mutkat, haarat ja poikaoksat.

Lisäksi tulevat lumi, pakkanen, salamat ja metsäpalot.

Ja kaikkien näiden lisäksi meidän ihmisten aiheuttamat jäljet, kirveen iskemät ja sen sellaiset.

Puiden rungoista näkee menneisyyden, tämän hetken ja aavistuksen tulevaisuudesta.

Nuorteva selostaa kärsivällisesti puun kasvua siemenestä jättiläiseksi.

Hän auttaa meitä näkemään kuorta syvemmälle ja latvusta korkeammalle.

Kun seuraavan kerran mietit, miksi joissain puiden rungoissa on tasainen reikärivistö vaakasuorassa, toisissa pystyssä, etsi käsiisi tämä kirja.

Tai kun kummastelet kelon kiertynyttä runkoa, outoa männyn latvaa tai puun pinnan hieroglyfejä, tästä kirjasta löytyy selitys niille kaikille.

Lukemani kappale kuuluu kirjastolle, mutta haluan ehdottomasti tämän kirjan myös omaan hyllyyni.

Käden ulottuville.