Läksimme aikaisin aamulla jatkamaan vaellusta etelään.
Kulkisimme edelleen Caminoa ja senda litoralia väärään suuntaan.
Päivän päämääränä oli Esposende, jonne tulisi matkaa vajaat 26 kilometriä.
Turha lienee sanoakaan, että tulossa oli taas todella kuuma päivä.
Pitkä ja kapea silta johdatti yli Lima-joen ja pois kaupungin keskustasta.
Tätä siltaa oli hankala kävellä aikaisemminkin, mutta nyt aamuruuhkassa se oli vielä pikkasen hankalampaa.
Kauniissa aamuauringossa kulku oli siitä huolimatta harvinaisen kevyttä.
Tällaisessa maisemassa oli kyllä mukavampaa kävellä.
Kivisten kylien sokkeloissa oli hieman vaikeaa suunnistaa Caminoa väärään suuntaan.
Aika usein löysimme oikean reitin vain siksi, että sitä pitkin tuli vastaan Caminonkulkijoita.
Näin aamutuimaan kaikki tervehtivät kaikkia iloisin mielin.
Pidimme Nosso Cafessa tauon virvokkeiden ääressä.
Samalla silmäilimme tämän ja tulevien päivien reittejä.
Tuo opaskirja oli luettu jo hiirenkorville.
Onnekkaasti kriittisistä kohdin alkoi löytyä myös muutamia sinisiä nuolia. Näin ei koko aikaa tarvinnut etsiä keltaisia ja kävellä niitä vastaan. Mikä oli välillä yllättävän vaikeaa.
Vähän kuin pitäisi opetella ajamaan tien vasemmalla puolella.
Pienimuotoinen bisnes tienlaidassa myi käsinmaalattuja jääkaappimagneetteja. Camino toi aika monelle paikalliselle mahdollisuuden ansaita euroja. Hyvä että matkailijoiden rahaa päätyi muuallekin kuin vain isoihin turistikohteisiin ja aurinkorannoille.
Vaikka kulki uteliain silmin ja vielä kamera valmiiksi kädessä, ei aina huomannut kaikkea: tuon yläkuvan upean portaikon ohi olimme kävelleet kahdesti. Ja kummallakaan kerralla emme olleet nähneet sitä.
Vasta kolmannella kerralla älysimme kääntää katseemme oikeaan suuntaan. Ja silloinkin vain siksi että kanssavaeltaja kuvasi portaikkoa.
Kuinkahan paljon muita hienoja juttuja meiltä jäi huomaamatta?
Tällä metsäisellä osuudella vastaamme käveli mies, joka koki olevansa aivan väärällä reitillä. Niin käy meille kaikille joskus. Tämä mies yritti vakuuttaa kaikille muillekin vaeltajille, että hekin olivat väärällä reitillä. Saimme selittää aika monelle hämmentyneelle Caminonkulkijalle, että tämä oli juuri se oikea reitti.
"Seuraa vain keltaisia nuolia ja and you will be allright".
Ja niin päädyimme kirkolle, jonka olimme ohittaneet jo kahdesti. Nyt oli totisesti aika tutustua siihen.
Igreja Santiago de Castelo do Nieve oli kuuluisa vuonna 862 kaiverretusta kivestään. Se on vanhin Espanjan ulkopuolelta löytynyt dokumentti Caminosta. Tätä reittiä oli siis vaellettu yli tuhat vuotta.
Olimme aika huikeiden asioiden äärellä.
Kirkolta alkoi piiitkä alamäki.
Se päättyi oikeastaan vasta rio Nieven sillalle.
Päivä oli todella kuuma, sillä jotkin vaeltajista olivat virkistäytyneet joessa.
Tiesivätköhän he, että heillä oli edessään kova nousu kirkolle asti?
Portugalin oma pyhiinvaelluspaikka oli tietenkin Fatima. Se sijaitsi hieman Lissabonista pohjoiseen. Siniset nuolet ohjasivat meitä eteenpäin, mutta oikeasti olisimme voineet seurata niitä Fatimaan asti.
Pidimme kunnon tauon rauhallisessa paikassa joen rannassa. Varjoisuus ja joen solina tekivät hyvää. Edessä oli vielä jokunen helteinen kilometri.
Olimme jo varsin pitkällä päivän koitoksesta kun tietyö osui reitillemme.
Yleensä tuollaisen ohi pääsi kävelemällä, vaan ei nyt.
Kun koitimme onneamme tuli tietyöheppu kertomaan meille, ettei se käy.
Sitten tuli toinen joka ystävällisesti neuvoi kiertämään koko hoidon rannan kautta.
Toki me tottelimme kun ei vaihtoehtoja ollut.
Läksimme katuja pitkin kohti merta. Tämä oli ihan kivaa käveltävää.
Muutamassa risteyksessä tsekkasimme kännykän kartasta suotuisimman suunnan ja varsin pian olimme taas tutuissa maisemissa.
Esposende oli yksi lempparipaikoistamme senda litoralilla. Viimeiksi kun olimme täällä pääsimme nauttimaan paikallisesta kyläjuhlasta. Nyt oli hieman hiljaisempaa, mutta silti mukavaa.
Tuo ylemmän kuvan rakennus on talo, jonka vuokrasimme kun emme löytäneet keskustasta hotellihuonetta. Kokonainen talo kahdella makuuhuoneella maksoi saman verran kuin yksi hotellihuone.
Olihan tuo outoa, mutta samalla hyvin mielenkiintoista. Jos meitä olisi ollut neljä, olisimme majoittuneet kaupungin keskustassa todella halvalla.
Edessä oli vielä kaksi vaelluspäivää.
Hyvin nukutun yön jälkeen olisimme valmiita seuraavaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti