Heretyn parkkipaikan läheisyydessä on entisöity savottakämppä ja kesäisin siellä voi tutustua metsien käytöstä kertovaan näyttelyyn. Siis jos sellainen kiinnostaa. Tai sitten voi vain talsia ohi ja päätyä metsään.
Isojärven kansallispuisto on laaja kokonaisuus, tai ainakin se tuntuu laajalta. Polut kulkevat monipuolisessa maastossa ja nähtävää on. Joten varaa retkeen vähintään päivä ja kunnon eväät. Nuotiopaikkoja löytyy ja ne ovat hyvin hoidettuja.
Parhaimmillaan Isojärvi on metsäpoluilla ja kallioilla. Lähellä Huhtalan parkkipaikkaa on Kivilahden laavu, jolta on hieno näköala järvelle.
Isojärvellä korkeuserot ovat yllättävän isoja. Maisemat avartuvat komeasti, kunhan jaksaa nousta mäkien ja kallioiden laelle. Mukavasti vetreyttää lihasta, jos toistakin, tuo kumpareelle kapuaminen.
Pitkän päivän evästauolla on hyvä antaa varpaiden tuulettua, vaikkapa tässä Vahterjärven laavulla. Hyttysetkin pysyvät paremmin loitolla...
Historiallinen kuva pitkospuita ja eväsreppuja rakastavasta koirasta: ensimmäistä kertaa ikinä se on nukahtanut tauolla. Mutta tietenkin varmuuden vuoksi eväsrepun viereen... eikä se oikeasti kauaa torkkunut, kunhan hetken hengähti.
Isojärvellä on lampia, soita ja jotain siltä väliltä. Maisema vaihtuu taajaan, ja muurahaisetkin ovat kuin kotonaan. Ja tiemmä muutkin elikot: Isojärvellä on myös majavien jälkiä.
Isojärvi on periaatteessa ja käytännössä kaukana kaikesta, paitsi Kuhmoisista (kommentteja otetaan kiitollisena vastaan).
Pidä paikka silti mielessäsi, kun mietit, minne mennä. Mene Isojärvelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti