Helmikuu rantareitillä

Hämeenlinnan rantareitti on ihan käveltävissä talvellakin, koska siellä eivät hiihtäjät viihdy.

Niinpä ei ole vaaraa saada porkasta lapaluiden väliin...

Jostain syystä meidän porukalle on tullut tavaksi kiertää reitti myötäpäivään. Ja aloituspaikkana on aina linnan parkkipaikka.

Näin kun kävellään linnalta pohjoiseen, tulee ekana vastaan tykistömuseo, eli hienommalta nimeltään Militaria.

Kuten huomaat, reitti on hyvin hiekotettu.









Militariaa ihaillen jatketaan kaunista rantabulevaardia pitkin.
Rantareitin pituus on osapuilleen 6 km.

Juuri kaupunginpuistoon tultaessa ohitetaan venevalkama.
Oli ihan pakko ottaa kuva veneistä, jotka näkevät unta keväästä!

Kaupunginpuistossa reitti myötäilee rantaa.














Laivalaituri ja odotusmaja.
Laivoja tuolla laiturilla ei tosin ole näkynyt vuosikymmeniin.













Tuota pikaa vasemmalla on huikea rohdor... rodore...rhodore... alppiruusupusikko, joka odottaa sekin kevättä.

Ja sitten edessä onkin rautatiesilta.

Kyllä se on komea auringon paisteessa!

Hilppastaan sillan yli Vanajaveden toiselle puolen.
Näin paljon jäätä on tämän vuoden helmikuussa.

Sillalta on viehko näkymä Aulangon hotellille.

Sinnekin pääsee kaunista rantatietä.

Sillan jälkeen on valinnan paikka: jos lähtee sillan alitse vasemmalle päätyy Aulangolle.
Eteenpäin mentäessä voi jatkaa leveätä reittiä tai sitten poiketa pitkospuille.

Pitkospuut alkavat esteetömänä väylänä, joka vie nuotiopaikalle.

Nuotiopaikan jälkeen pitkokset ovat tavallisia kaposia lankkuja.

Jäisiä.

Nuotiopaikalla ei tehty tulta, mutta nautittiin muutama eväs, lähinnä pitkospuita rakastavan koiran mieliksi.

Matka jatkuu rautatien vierustaa pitkin.

Just nyt ei juna osunut kohdalle.

Vasemmalla näkyy kirkontorni, oikealla linna kaupungin laidalla.

Nyt tuo järvi näyttä vähän talvisemmalta.

Rantareitillä on muutama näköalatasanne penkkeineen.
Piski on talviturkissaan kuin peikonpentu!

Taide jalostaa mieltä.

Sanotaan.

Varikonniemen pusikkoa. Kunhan muuttolinnut palaavat, kaikuu täällä varsinainen konsertti.

Reitti kääntyy kohti asumuksia. Puiden välissä pilkahtaa hotelli Vaakuna.

Kierretään vielä Vanajaveden sairaala rantaa pitkin.

Tuo silta on keväällä menossa remonttiin.
Nyt mennään sen yli takaisin aloituspuolelle.

Rantakasino. Sen tilalle suunniteltiin muutama vuosi sitten jotain betonibunkkerin näköistä möhkälettä.
Onneksi lama hautasi moiset aatokset!

Sillan jälkeen käännytään jo kohti linnaa ja retken aloituspistettä.

Linnan kupeessa olevalla leikkikentällä virnisti tällainen hemmo.

Rantareitin kiertämiseen menee osapuilleen puolitoista tuntia.

Ja kauniissa maisemissa!

Tästä kesäiselle rantareitille.