Barcelona: Museu Frederic Mares

Barcelona on museoita pullollaan. Vanhassa kaupungissa niitä pötkähtää esiin miltei joka korttelissa.

Yksi omituisimmista on kuvanveistäjä/keräilijä Frederic Maresin kokoelma Barcelonan katedraalin vieressä.

Mares (1893-1991) keräili intohimoisesti kaikenlaista kamaa. Erityisesti häntä viehättivät keskiaikaiset uskonnolliset patsaat.

Niitä hän haali suojiinsa ympäri Eurooppaa, mutta toki pääosin espanjan eri osista.

Kokoelma täyttää kaikki viisi kerrosta talosta, jossa aikoinaan majaili espanjan inkvisitio.

Ihan pohjimmaisessa kerroksessa on kirkoista pelastettuja raskaampia kivitöitä, kuten tämä kirkon sisäänkäynti.

Tämä osa kokoelmasta on 300-1500-luvuilta.

Joku on aikoinaan osannut työstää marmoria.



Parin seuraavan kerroksen tiloissa on satoja krusifiksejä, alttaritauluja ristiinnaulittuineen sekä pyhimysten patsaita.

Pihan kautta siirrytään ylempiin kerroksiin.

Myös pihalle on riittänyt patsaita.






















Vanhoissa maalauksissa on yllättäviä yksityiskohtia.

Jotenkin tuntuu, että tässä on malleina ollut saman perheen jäseniä.

Kristinuskon dilemma: Pyhä kolminaisuus.

Museon kaksi ylintä kerrosta on omistettu Maresin valtavalle jokapäiväisten tavaroiden kokoelmalle.

Esineitä on kymmeniä tuhansia.

Saksien lisäksi vitriinit ovat täynnä viuhkoja, pähkinänsärkijöitä, kampoja, avaimia, kelloja, valokuvia, koruja ja sen sellaista.

Tämä Collector`s Cabinet on kooltaan seitsemäntoista huonetta.







Mares taisi olla aikamoinen hamsteri!

Erilaisia upeita piippuja ja niiden polttamiseen tarvittavia tykötarpeita on myös riittämiin.

Tätä on kärytelty usemman kerran.

Kokoelmassa on myös tikkuaskien kansia, sikareiden pantoja, tupakkabokseja.

Nämä ovat tupakkarasioista.

Mares lahjoitti kokoelmansa Barcelonan kaupungille 1946.

Kaksi vuotta myöhemmin ne aseteltiin esille meidän kaikkien riemuksi.

Kävelykeppejä, nappeja, vyönsolkia, kravattineuloja....

...dioramoja 1800-luvulta, sekä hyllytolkulla erilaisia leluja ja pelejä.

Kun lopulta astuu ulos pää pökkyrässä ja silmät sikkurassa, on tosi mukavaa, että museon pihalla on viehko kahvila.

Siellä sopii miettiä kaikkea näkemäänsä.

Kahvilaan muuten pääsee, vaikkei museossa kävisikään...


Tulossa vielä juttu tai kaks Barcelonasta......